torstai 3. maaliskuuta 2016

Kruunuvuoren hylättyä kauneutta

Kruunuvuoren huvila-alueella ei taida oikein olla enää säästettävää. Taina innosti mukaan retkelle ja viihdyimmekin alueella pitkään. Huvilat oli helppo löytää seuraamalla lumeen tallautuneita polkuja.

Ensimmäisenä löysimme palaneen vartijantuvan ulkohuoneineen.



Myös Lilla Kronberg on tulipalon tuhoama.
Kuistilta on olleet kauniit näkymät merelle.

Villa Kronbergistäkään ei ole paljoa jäljellä.



Toinen kauniista salmiakkikuvioisista peiliovista on vielä paikoillaan.
Villa Hällebon suojelemiseksi pitäisi tehdä jotain ja kiireesti!


Linnunpöntön on rakentanut joku kaunosielu sopimaan huvilan tyyliin.


Kauniit yksityiskohdat ikkunoiden ympärillä.
Peiliovi ja puutarhan pöytä tarjolla.

Joku oli rakennellut Hällebon portaille hetekoista kaiteet – niin turvallista. :D



Villa Kissinge on romahtanut keskeltä. Rakennus näyttää siltä kuin se olisi yhdistetty kahdesta osasta – tavallisesta pikkuhuvilasta ja hienommasta jatko-osasta.

Joku muka-nokkela tägääjä on ottanut kantaa varallisuuden jakautumiseen, eipä täällä rikkaat enää kuljeskele.

 Kruunuvuorelta on upeat näkymät. Etäällä siintää Tuomiokirkon torni.



Villa Kissingen puutarhassa seisoi toinen uljaista graniittipylväistä vielä. Toinen oli kaatunut maahan.



Villa Schwiegermutter (suomeksi anoppi) on pikkuruinen. Ulkohuoneromantiikkaa löytyi tästäkin pihapiiristä.



Puutarhurin huvilassa on vieläkin nähtävissä jäänteitä kauniista linjoista ja yksityiskohdista, kuten mansardikatto ja kattotuolien päiden kukkamaalaukset. Vinttikamarin katonruoteissakin näkyy kiemuraista koristemaalausta.


Puutarhurin huvilan pihamaalla kasvaa eksoottinen kuusi, lajia en tosin tunnista.



Entisestä kanalasta tehdylle huvilalle mennessä ohitimme jykevän portinpielen.


Villa Walhelm on ulkoasultaan yksinkertaisimmasta päästä. Sen sokkelissa on pari isoa reikää, joten romahtaminen ei taida olla kaukana.


Villa Walhelmin sisällä on lattia täynnä sanomalehtiä. Päällimmäisissä erottuu vuosilukuja 1980-luvulta.

Sokkelin läpi näkyy.
Viimeisenä näimme romahtaneen Villa Lindbergin. Sen seinää ja kattoa ovat koristaneet kauniit paanukatteet.


Kruunuvuorenlammen rannalla kököttää pieni pyykkikatos. Rannalla kasvaa kauniita käkkärämäntyjä.

Pyykkikatoksen iskulauseeseen on helppo yhtyä.

Kotimatkalla kahvittelimme Mäntsälässä Ulla ja Aleksanteri-kahvilassa, Keskustie 11. Sisään astuessa voi jättää tylsän kaupparakennuksen taakseen ja ihastella vanhaa puupintaa.


Pari muutakin pysähdystä mahtui retkeemme. Ostin Ikeasta ihanan keväänkeltaisen tyynynpäällisen ja kirpputori Linnan löydöistä vihreän lasikipon. Ihanat yhdessä!



keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Ylistys Fredrikinkadulle

Ei tarvitse mennä Kamppiin, Stockalle eikä tusinaketjuihin ollenkaan, että olisi hauska ja antoisa shoppailupäivä Hesassa. Tänään suuntasimme esikoisen kanssa Fredkrikinkadulle, joten tässä tulee vähän suitsutusta.

Pääkohteemme oli Fredrikinkatu 36:n "Uffis" eli UFF. Sattui olemaan takit -50%-päivä ja teimme hyviä löytöjä. Ikkunassa oli hauska somistus ryijypöksyineen.


Vihreänruskearuudullisen viitan ristimme "Sherlock Holmesiksi". Se ei lähtenyt matkaamme, vaikka hilpeän fiiliksen saikin aikaan. Takeissa oli uskomattoman hyviä materiaaleja ja hinnat  esimerkiksi villakangastakeista 15-20 euroa (sen alennuksen kera siis). Muun muassa moni kaunis Kaunotar-takki jäi vielä odottamaan onnellista löytäjäänsä.


Tiedättekö sen tunteen, kun osaa kuvitella jonkun tietyn vaatteet jollekin tietylle henkilölle? Nämä seuraavat sopisivat eräälle suloiselle sukulaistytölle kuin nenä päähän.

Tässä mekossa vakuuttaa ruskea väri ja vajaamittaisen hihan suun yksityiskohdat nappeineen.

Tässä mekossa on herkullinen väri ja kauniit yksityiskohdat 
hihoissa, samoin kuin edellisessä mekossa.

Lahtelaista mekkolaatua: Soilituote. Jälleen kauniit hihat.

 UFFin jälkeen oli tarkoitus käydä Chai-lattella Andantessa (Fredrikinkatu 20), mutta se oli kiinni (!). (Näyttää olevan tiistaisin ja keskiviikkoisin kiinni.) Olisimme halunneet käydä ihastelemassa rauhallista yhdistelmää kukkakauppa + kahvila. Onneksi Fredrikinkadulta löytyi tilalle toinen kauppa + kahvila -yhdistelmä: Plootu. Nautimme raakakakkua ja kuolasimme samalla muun muassa kierrätystiikkipöydän perään. Pitäisikö syödä hernaria seuraava puoli vuotta ja hankkia joku ihana kierrätetystä tiikistä tehty huonekalu?!


Oih, ihanat Made in USSR-lautaset! No, oli kakkukin hyvää!
 Ex tempore -lisäys retkeen oli C.Hagelstamin antivariaatti, Fredrikinkatu 35. Jo ovesta sisään astuessa valtasi innostus, kun haistelimme vanhojen kirjojen tuoksua. Pongahtelimme hyllyltä toiselle löytöjen vetäminä. Eräs tikkailla löytöjä bongaillut vanhempi herrasmies katseli meitä sielunveljen ilmein, kun "spottailimme" yhtä sun toista. Järki voitti kuitenkin, vaikka vaivoin, eikä tuo iiiihana Svenska fjärilar päässyt meille.


Ihastelimme kaunista Art Nouveau-kirjaa, mutta ostimme lopulta pienen Mucha-näyttelykirjasen vuodelta 1963 ja inspiroivan Design Patterns-kirjan.




Vielä jäi nähtävää Fredrikinkadulle. Joten palailemisiin!